BLOGI

Minulla on ihana pinkki kalenteri tälle vuodelle 2020, elämäni vuosi...

Ihan ei tämä vuosi ole ollut kuitenkaan pelkkää pinkkiä.

Enkä myöskään voisi sanoa tämän vuoden olleen elämäni vuosi.


Vuosi alkoi kyllä positiivissa merkeissä. Olin harkinnut työpaikan vaihtoa ja pursusin uusia ajatuksia.

Hyvinvointiala kutsui ja tykkäsin työstäni personal trainerina. Kaikki näytti tosi lupaavalle.


Sitten tuli korona ja jouduin hautaamaan ajatukseni uusista jutuista. Samoin liikunta-ala joutui koronan kuritukseen ja hommat olivat jäissä pitkään. Oli pakko tehdä töitä terveydenhuollossa missä töitä kyllä oli, jos jotakin positiivista pitäisi keksiä.


Kevät ja kesä olivat rankkaa aikaa töissä. Päivystettiin ja juostiin eri paikoissa ympäri kaupunkia eri työparien kanssa. Moni hoitajista oli todella stressaantuneita itseni mukaanlukien.

Silloin puhuttiin, että kyllä hoitajat ovat ansainneet palkan korotusta. Tosiasia on, että ne olivat vain sanahelinää. Kesäloma tuli tarpeeseen, mutta loman loputtua arki alkoi hyvin äkkiä.


Harrastuksetkin muuttuivat eikä sali enää houkuttanutkaan. Opettelin itse kotijumpan ja sitä olen harrastanut keväästä asti. Tykkään oikeastaan joogata omassa rauhassani omien ajatusteni keskellä. Samoin patikointi luonnossa teki hyvää. Suomessahan on paljon hienoja paikkoja, kun avaa vain silmänsä.


Minullahan työ on vielä aika riskiä, koska olemme ihmisten keskellä koko ajan, joten en uskaltanut liikkua ihmisten luona sen takia.

Mietin vain sitä, että saatan olla oireeton kantaja ja omatkin vanhemmat olivat isossa riskissä.


Ystävien illanvietot menivät jäihin ja samoin monet muutkin kokoontumiset ja juhlat.

Kaikki ne sosiaaliset asiat, mitkä muutoin toivat arkeen kimallusta.

Olin varannut syntymäpäivilleni Tahkovuorelta pöydän keväällä ja ajatus oli saada kaikki tärkeät ja läheiset ihmiset kerrankin saman pöydän äärelle.

Hetki yhdessäoloa, joka on todella tärkeää olipa sitten syntymäpäiviä tai ei.

Toisin kävi ja varaukset peruttiin.


Yritin pitää tapaamista etänä virtuaalisesti, mutta se ei ollut kuitenkaan sama asia kuin nähdä ihmisiä konkreettisesti.


Moni on jäänyt työttömäksi ja yrityksiä on kaatunut tämän vuoden aikana. Rahahuolet vaivaavat.

Ihmiset ovat olleet yksinäisiä ja olen kuullut monen suusta sen, että ilo ja nauru on kadonnut, koska ei nähdä ihmisiä enää niin usein. Vältetään halailua ja koskettelua, joka muuten olisi ainakin minusta tosi tärkeää. Masennusta diagnosoidaan varmasti enemmän kuin koskaan.


Nämä asiat eivät ole kuitenkaan mitään sen rinnalla, että menetät oikeasti konkreettisesti rakkaan ihmisen.

Senkin tämä vuosi toi tullessaan. Suru iski vasten kasvoja yhtäkkiä. Se ei kysynyt lupaa tulla.


Olin itkenyt aiemmin syksyllä jo lemmikkikoirani sairastelua. Sekin tuntui tosi pahalta.

Olin silloinkin tosi stressaantunut, mutta se ei riittänyt.


Nyt jouduimme kohtaamaan kuoleman läheisen ihmisen roolissa.

Aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta kesken normaalin syksyisen aamun.

Aamu oli alkanut normaalisti töissä ja sitten kesken työpäivän kuulin kauheita uutisia ja lähdin samantien töistä kiireellä.

Se järkytys mikä iski tajuntaan oli ihan hirveää.


Tänä vuonna isäinpäivä on erityisen synkkä. Joudun hyvästelemään tärkeän ihmisen, joka oli elämässäni melkein 30-vuotta ja oli eniten isä minulle koskaan. Meidän tukipilari.

Elämäni aikana olen menettänyt 3 isää. Se tuntuu kohtuuttomalle. Ihmisen elämä on kovin haurasta ja sammuu yht´äkkiä kuin kynttilän liekki.


Nämä asiat pistävät asioita tärkeysjärjestykseen ja ja on pakko jättää ylimääräiset asiat hetkeksi pois.


Viikko tuon kaiken jälkeen sain ihottuman stressin seurauksena. Ihmisen keho on kokonaisvaltainen ja tässä se tuli jälleen kerran todettua. Älkää aliarvioiko mitä stressi tekee meille pidemmän päälle.

Kaikkia muutoksia emme edes heti huomaa, mutta sisällämme tapahtuu asioita, jotka eivät ole kenellekään hyvästä. Ei turhaan puhuta, että stressi hapattaa elimistöämme ja hapan ympäristö ei ole hyvä juttu kenellekään.


En halua valittaa liikaa, mutta vuosi 2020 ei ole ollut todellakaan elämäni vuosi. Se on koetellut enemmän kuin vuosiin. Olen kokenut tänä vuonna kaikkien tunteiden kirjon. Päällimmäisenä suru ja huoli läheisistä. Olen itkenyt ja mieli on ailahdellut laidasta laitaan. Välillä tuntenut suunnatonta vihaa ja välillä pohjatonta surua.


Olen ollut haavoittuvimmillani. Käynyt läpi tunteiden vuoristorataa.En todellakaan ole ollut parhaimmillani, mutta ihmisellä on oikeus kaikkiin tunteisiinsa. Ne on hyvä käydä läpi.


Näinä hetkinä myöskin tosi ystävyys on tullut hyvin selväksi. Ystävät seisovat rinnallasi satoi tai paistoi. Ystävän tuki on todella tärkeää ja aina ei tarvitse osata sanoa oikeita sanoja. Riittää, että on läsnä.


On tässä vuoden aikana hyviäkin asioita tapahtunut. Moni on kokenut kiirettömyyden tunnetta, kun ei olekaan yhtäkkiä kiire mihinkään. Joudutaan pysähtymään ja miettimään asioita eri kannalta.


Myös itse käyn näitä ajatuksia läpi. Mietin sitä millä on merkitystä ja mikä on tärkeää. Tällaiset hetket saavat ihmisen nöyräksi ja arvostamaan perusasioita. Löytämään iloa pienistäkin asioista.

Meillä on vain tämä hetki. Mikään muu ei ole varmaa...


Olin kirjannut kalenteriini asioita, joista saan voimaa.

Niitä ovat mm. kunnon yöunet, loma, liikunta, rakkaus ja läheiset ihmiset/perhe, vesi, aurinko ja valo, itsensä hemmottelusta ja tasapainoisesta olosta.

Tällä hetkellä moni näistä ei toteudu.

Oikeastaan, kun kirjoitan tätä blogia näistä asioista ei suurinosa toteudu.

Elän stressin keskellä tasapainoillen.


Olen kaivannut hymyä ja naurua. Minullekin, joka yleensä olen positiivinen ihminen tämä kaikki on ollut todella vaikeaa ymmärtää.


Vuosi 2020 olet ollut raskas ja vienyt minulta paljon. Toivon kuitenkin, että jonain päivänä helpottaa ja tämä kaikki antaa minulle voimia tulevaan, jotta jaksan nousta entistä vahvempana!


Toivotan kaikille iseille ja ukeille hyvää isäinpäivää, te olette tärkeitä!


Eilen pahasti hajosin

niinkuin äskenkin

tultu on taas tähän

anna aikaa vähän

niin kohta itseni kokoan

kyllä minä selviän


Tämä aihe on ollut minulle itselleni hyvin henkilökohtainen.

Usein puhutaan siitä miten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli elämässä pitäisi olla tasapainossa, jotta voisimme voida mahdollisimman hyvin.

Se on kuitenkin aika vaikea yhtälö arjen keskellä. Melkoista tasapainottelua monella vai mitä?

Usein vielä laitetaan kaikkien muiden tarpeet omien edelle ja porskutetaan " teräsmiehenä tai -naisena" eteenpäin, kunnes jossain vaiheessa uuvutaan.


Kuinka moni tunnustaa, että nämä osa-alueet ovat kutakuinkin tasapainossa?

Itsekin tasapainoilen näiden asioiden keskellä ja huomaan kyllä sen, jos jokin noista pettää, niin se vaikuttaa hyvinvointiin isosti.

Olipa se sitten niin, että kehosi alkaa kipuilla etkä voi optimaalisesti harjoitella kuten haluaisit, se vaikuttaa kehoosi ja et pysty panostamaan täysillä oikein mihinkään.

Itse huomaan hyvin usein, jos menee liian lujaa, että pienet kivut kehossa siellä ja täällä alkavat kertoa, että pysähdy! Viimeksi Lapin reissulla vasen käsi oikutteli ( ehkä sai myöskin kylmää).


Tai sitten jos sosiaalinen puoli laahaa etkä jaksa olla mukana oikein missään täysillä? Et jaksa tavata ystäviäsi saatikka sopia etukäteen mitään menoja. Silloinkin voi olla hyvä miettiä miksi et jaksa tavata ystäviäsi?


Henkinen puoli on sitten se asia, joka on tullut tutuksi itselleni lähiaikoina. Se on hyvin kokonaisvaltaista.

Esimerkkinä siitä tässä syksyllä surin koiraani, koska se sairasteli ja emme ensin tienneet syytä. Olin huolissani ja näihin lemmikkeihin kiintyy niin paljon enkä ollut ollenkaan valmistautunut menettämään sitä niin varhain.

En olisi voinut kuvitellakaan miten kova suru siitä tuli ja miten pahalta se tuntui.

Mikään muu ei huvittanut ja olin totaalisen väsynyt .

Onneksi saimme koiran hoitoon ja nyt näyttää jo paremmalle.

Pieni huoli on silti mielessä edelleen.

Se oli muistutus siitä miten musertava tunne suru on ja kuinka se syö henkisen voimavaran.

Itse pitäisin sitä isoimpana tekijänä hyvinvoinnin saralla.


Jos et voi henkisesti hyvin se vaikuttaa kaikkiin muihinkin osa-alueisiin.

Surua voi toki tulla niin monesta asiasta ja tämä oli vain esimerkki, jonka itse koin vasta hiljattain.


Oletko muuten tullut ajatelleeksi sitä, että keho voi myös hyvin usein " kertoa" pienillä vaivoilla siitä, ettei jokin ole kunnossa?

Pienet asiat kuten usein toistuva päänsärky tai sairastelu voivat olla merkkejä hidastaa tahtia tai jopa miettiä valintojaan uudelleen?

Hyvin usein suljemme korvamme noilta " merkeiltä" ja turrumme oloomme vaikka niin ei pitäisi tehdä.

Se lääkepurkeilla juokseminen ei aina ole paras valinta.

Loppujen lopuksi riskinä on sairastua pahemmin johonkin. Pitkään jatkunut stressi on myrkkyä elimistölle. Hiljainen tulehdus on petollinen vieras elimistössämme.


Jos heräisimme ajoissa miettimään ja kuuntelemaan kehoamme, voisimme ehkä ennalta ehkäistä joitakin sairauksia.

Moni kuitenkin turtuu oloonsa ja olettaa, että näin sen kuuluu mennäkin. Ei nähdä enää muita vaihtoehtoja.


Kehon kuunteleminen korostuu vain iän myötä.

Huomaan ainakin itse sen, että kiinnostus on vaihtunut monessa asiassa tultuani 40-vuoden ikään ja on myös armollisempi itselleen.

Ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen, sillä kukaanhan meistä ei ole sitä.


Muistutus myös meille kaikille > emme ole mitään robotteja, vaan ihmisiä ja meidän pitää levätä ja huolehtia hyvinvoinnistamme nyt eikä vasta sitten, kun on todettu joitakin sairauksia.

Koskaan se ei ole myöhäistä, mutta mitä aiemmin heräämme miettimään, sen parempi.


Stressiltä emme voi kokonaan välttyä elämässä, mutta voimme vaikuttaa miten annamme sen musertaa elimistömme. Tiesithän, että stressi kuluttaa myöskin voimavarojamme eri tavalla ja on tärkeää huolehtia esim. vitamiineista ja ravinnosta entistä paremmin.

Immuniteetin vahvistus on tähän aikakauteen todella tärkeää. Huolehdi siis, että syöt mahdollisimman monipuolisesti ja ota toimivat vitamiinit käyttöösi, joista saat buustia arkeen.

Tosiasia on kuitenkin se, että meillä suomalaisilla on paljon petrattavaa ruokailuissa ja onkin todella perusteltua tukea sitä toimivilla tuotteilla.


Itse olen sitä mieltä vaikka pyrinkin syömään monipuolisesti ettemme millään saa kuitenkaan kaikkia ravinteita pelkästä ruokavaliosta päivittäin ja siksi suosin lisäravinteita tukemassa ruokavaliota. Suomessa ainakin tärkeimmät lisäravinteet ovat D-vitamiini ja magnesium, joita tarvitaan monissa kehon prosesseissa.

Ei kannata kuitenkaan tuudittautua, että pelkästään nämä kaksi olisivat riittäviä. Olemme yksilöitä ja myöskin tarve on yksilöllistä. Monet sairaudet esimerkiksi lisäävät lisäravinteiden tarvetta.

Samoin naisten vaihdevuosiaika voi olla käännekohta, jolloin on hyvä miettiä vitamiinit ym.kohdilleen. Eikä se koske pelkästään naisia vaan myös miehiä.

50-vuoden taitos muuttaa paljon kehossa ja lihasmassan säilyttäminenkin muuttuu haasteellisemmaksi.


Pitää myös muistaa, että vitamiineissa on eroja ja hyvin usein se halvin ei ole paras.

Joudut usein ottamaan sitä moninkertaisen annoksen verrokkina siihen vaihtoehtoon josta saisit isomman annoksen kerralla. Tästä on tutkimustietoa ja en ole ainoa, joka tämän asian tiedostaa.

Nestemäisessä muodossa olevat imeytyvät paremmin ja suosin itse luontaisia lisäravinteita, jolloin en kuormita kehoani turhaan.

Elämä on valintoja ja kannattaa miettiä millaisia valintoja teet.


Mm. stressi aiheuttaa kehoon hiljaista tulehdusta, se happamoittaa kehoa ja vanhentaa ennenaikaisesti. Hiljaisen tulehduksen taltuttamiseen täytyy ravinnon olla jokaisella aterialla monipuolista ja sisältää paljon vihreää. Ei riitä jos syöt porkkanan silloin tällöin.

Hiljaisen tulehduksen oireet yritetään hyvin usein unohtaa tai peittää. Kuvitellaan, että kaikki on hyvin.


Jätän tähän loppuun vielä oman nettikauppani osoitteen, josta löydät monipuolisesti monenlaisia lisäravinteita tukemaan ruokavaliotasi. Näistä voit myös kysyä lisää minulta suoraan.


Tiesithän, että nämä tuotteet ovat GMP testattuja eli verrattavissa apteekkilaadun tuotteisiin, ainoana erona, että nämä vitamiinit ovat luontaisia eli tehtyjä ravinnosta erilaisista raaka-aineista ja eivät siis kerry elimistöön ylimäärinä eivätkä siten rasita myöskään elimistöä toisin kuin synteettisesti valmistetut vitamiinit, joita suurin osa pillerimuodossa olevista on.

Suurinosa on nestemäisessä muodossa, helposti imeytyviä ja hyvänmakuisia.

Myöskin Suomen urheiluliitto on hyväksynyt tuotteet ja tutkinut ne omissa laboratorioissaan.

Samoin tuotteet testataan riippumattoman laboratorion TUV:n toimesta, joten laatu on turvallista käyttää.

Lisätietoa saat suoraan minulta ja voit toki kysyä myös tarjousta tuotteista.


Huolehditaan hyvinvoinnistamme ja mukavaa syksyä!


www.6750989.well24.com


















Moni pohtii personal trainerin palkkaamista ja se voi olla monelle elämässä parhaimpia päätöksiä. Kannattaa kuitenkin pohtia minkätyyppisen personal trainerin itsellesi haluat? Millaisia tavoitteita sinulla on? Millaisia treenejä haluat vetää?

Tulet olemaan PT:n kanssa tekemisissä paljon ja hän on sinulle tärkeä henkilö, joten on tärkeää myös se, että tulet toimeen kyseisen henkilön kanssa.


Itseäni luonnehtisin ja kuvaisin elämää kokeneeksi ja positiiviseksi hyvinvoinnin lähettilääksi. Haluan mahdollisimman monelle mahdollisuuden terveempään elämään ja aion puhua asiasta niin kauan kuin henki pihisee.

Itse treenaan sykleittäin, välillä kovempaa ja välillä kevyemmin. Kuuntelen kuitenkin kehoani enemmän kuin nuorempana. Lempeämmät lajit ovat tulleet enemmän mieluisiksi.

Tykkään kuitenkin monipuolisesta liikunnasta ja vaihtelusta treeneissä.

Minusta on kiva testailla edelleen myös uusia lajeja.

Yritän olla avoin myös uusille jutuille ja koulutan itseäni mahdollisimman paljon.

En halua jämähtää johonkin juttuun liikaa.

Omat lapseni ovat jo isoja, joten olen myös kokenut lapsiperheen arjen haasteet konkreettisesti omassa elämässäni.

Uskon siihen, että meillä tapahtuu isoja muutoksia kehossa ja mielessä varsinkin ylitettyämme 40-vuoden kynnyksen.

Mutta asiaan eli sana PT kertoo sen eli se on henkilökohtaista valmennusta juuri sinulle räätälöitynä ja palveluntarjoajia on tälläkin alalla monenlaisia.

Henkilökohtaisen valmennuksen edut ovat se, että siinä otetaan huomioon sinun tarpeesi, sinun ongelmakohtasi ja ehkä myös rajoitteesi.

Sitä ei ole suunnattu massoille vaan mietitty jokaisen kohdalla juuri tarvittava treeni-ja ruuan määrä.

Ihmisillä on erilaisia lähtötasoja, jotka huomioidaan nimenomaan tällaisessa valmennuksessa.


Sali ei myöskään ole kaikille se vaihtoehto, joten vaikka moni kuvittelee PT:n pelkäksi salihirmuksi, niin asianlaitahan ei ole näin vaan liikunta mietitään myös asiakkaan toiveiden mukaan sopivaksi.

Yksilöllisen valmennuksen etu on myös se, että joku "valvoo" sinua ja olet tilivelvollinen. Asiat tulee tehtyä paremmin, kun on tilivelvollisuus jollekin. Saat myös palautetta ja kuulet kehityksestäsi.


Voin sanoa itsekin, että yksi elämäni parhaimpia päätöksiä oli aikoinaan palkata personal trainer itsellenikin. Se avasi monta asiaa ihan eri tavalla. Voisin harkita palkkaavani tulevaisuudessa myös uudelleen, sillä haluan myös itselleni uusia ohjeita ja "potkua".

Tai ainakin jonkinlaisen valmentajan toivon itselleni sparraamaan. Sitä en osaa sanoa onko se enemmän henkisen puolen asioita vai sitten fyysisiä.


No sitten kun puhutaan usein ruokavalioista. Tiukat ruokavaliot ovat useimmiten tarkoitettu urheilijoille tai nousujohteisesti treenaaville. Terveys ja hyvinvointi kuuluisi olla se THE JUTTU meille tavis liikkujille.

Toki joskus kun vaaditaan tuloksia nopeaan tahtiin, niin silloin on tiukennettava myös ruokavaliota ja mietittävä yksilöllisesti se mikä palvelee sitä tilannetta parhaiten.


Toinen juttu on opitut tavat, jotka ovat meissä tiukassa. Esimerkiksi ajatus elokuvissa käynnistä tai syntymäpäiville menosta ovat yhtäkuin julmettu herkuttelu...

Sokeri övereiden vetäminen vaatii keholta toipumista vielä seuraavina päivinäkin. Toki herkuttelusta ei saa tulla yksi stressitekijä tai sellainen asia, josta podet huonoa omaa tuntoa. Elämästä pitää osata myös nauttia.

Pointti on kuitenkin se, että opitut tavat ovat tiukassa. Olisiko niitä mahdollista muuttaa?


Lopuksi vielä, pohtisin ruokailua.

Usein yksi syy PT: palkkaamiseen on ylipaino ja huono kunto.

Paino ei tipu, jos syöt enemmän kuin kulutat. Se nyt vain on niin ja puhdasta matematiikkaa.


Ravinnon määrä ja laatu vaikuttavat. Pelkällä liikunnalla on pienemmät mahdollisuudet pudottaa painoa, jos syöt mitä sattuu milloin sattuu.

Ravinto on tärkeimmässä roolissa.

Kehon koostumus määräytyy siitä mitä syöt ja miten liikut. Toki voit laihtua ,mutta samalla menettää lihasmassaa rutkasti mikä ei ole hyvä juttu!

Tämän takia onkin hyvä, että sinulla on ihminen, joka laskee kulutuksesi ja oikeat määrät proteiinia ja muita ravintoaineita ruokavalioosi ja samalla tukee sinua prosessin aikana.

Yhteenvetona se on satsaus hyvinvointiisi ja mikä on tärkeämpää kuin oma terveytesi?

Mikään asia ei voi olla tärkeämpää kuin se, että sinä voit hyvin ja pysyt terveenä!

Ihan tärkein asia on se terveys ja sen säilyttäminen, mikään ei ole sen kallisarvoisempaa.

Muut asiat tulevat sitten bonuksena kaupan päälle, kun alat huolehtia itsestäsi.

Olen tyytyväinen jos sain sinut edes hitusen miettimään itseäsi ja jaksamistasi.


Lopuksi vielä muistutus, että helppoa se ei ole kenellekään. Jokainen joutuu tekemään töitä oman hyvinvointinsa eteen. Se on silti sen arvoista.


Kuva : Sanni Rissanen


Suurin rajoite elämässämme on oma mielemme






1/2

OTA YHTEYTTÄ

Soita, lähetä sähköpostia tai täytä yhteydenottolomake,

odotan innolla yhteydenottoasi! Ota askel kohti parempaa hyvinvointia!

PUHELIN: 0505914618 | SÄHKÖPOSTI: ptmerjaa@gmail.com

AUKIOLOAJAT: Joustavasti sopimuksen mukaan - myös viikonloppuaikoja

SIJAINTI: Varpaisjärvi (Lapinlahti), Pohjois-Savo

   Y-tunnus 2882602-3

  • Facebook -logo
  • Instagram -logo

2020 © Merja Hartikainen | Design by AnnaS.