BLOGI

Vege vai liha?



Olen seuraillut näitä ruokakeskusteluja jo jonkin aikaa ja pakko sanoa omakin mielipiteeni aiheeseen liittyen. Korostan, että tämä on minun oma mielipiteeni.

Asia herättää nimittäin aivan varmasti monenlaisia ajatuksia.

Minua on alkanut ärsyttää kahtiajakaminen lihansyöjien ja kasvissyöjien välillä.

Syyllistetään ja asiasta on tehty isompi kuin olisi edes tarpeen.

Ruualla syyllistäminen ei johda yhtään mihinkään.

Miksi pitäisi valita vain "toinen tie"?

Miksi ei voisi olla harmoniaa molempien välillä?

Media myllyttää joka tuutista sitä miten epäekologista on syödä lihaa. Kasvisten syöminen on vain ja ainoastaan oikotie onneen vai onko? Loppujen lopuksi totuus voi olla aivan jotain muuta.

Kun asioita aletaan tutkimaan tuleekin esiin sellaisia asioita, joita ei ole otettu huomioon.


Ihmisten ajatuksia osataan värittää aika tehokkaasti.

Miksi ajamme kotimaisen maatalouden ahtaalle ja tilaamme tuotteita jostakin ulkomailta?

Onko se sitten kovin ekologista?

Suomalaisilla on toki vielä paljon opettelua ruokailujen suhteen ja se miten osataan koostaa ateriat oikein. Pitäisi päästä ennakkoluuloista ja olisi opeteltava uusia tapoja pikku hiljaa.

Itse olen todella skeptinen median suhteen ja sen miten sillä muokataan meidän ajatusmaailmaamme. Tuodaan esille vain tiettyjä asioita, mutta jätetään kuitenkin osa pimentoon.

Asioilla on aina kaksi tai useampikin puoli.





Itse olen sekasyöjä. Syön vaihtelevasti lihavalmisteita ja erilaisia vaihtoehtoja. Possua ehkä vähiten, mutta en kieltäydy siitäkään kokonaan. Possu ei kuitenkaan kuulu suosikkeihini.

Eräs poikkeus on villisian liha, joka on muuten todella hyvää ja aivan toisenlaista kuin normaali possun liha. Eräältä tilalta ostamme silloin tällöin villisian rosvopaistia ja voin sanoa, että se on herkullista. Pitkään haudutettua ja sellaista, jota ei ihan jokapaikassa saa.

Sen voisi luokitella riistan lihaksi. Riista onkin myös yksi hyvä vaihtoehto.

Naudan lihaa syön muutaman kerran viikossa, joskus vähemmän ja joskus enemmän.

Ostan aina paistilihaa eli mahdollisimman vähärasvaista nautaa. Mieluiten lähitiloilta jos vain mahdollista.

Ylämaankarjanliha on myös yksi suosikkini ja ostankin sitä kaverini tilalta suoraan. Siinä rasvaa on vähemmän ja tila josta ostan on myöskin luomu.

Pihvit ovat sellainen asia, jota en halua korvata millään korvikkeella!

Lihasta saan parhaiten rautaa, jota oma kehoni kaipaa rutkasti. Kärsin nimittäin monta vuotta raudan puutteesta.

Kehotankin suurinta osaa naisista, jotka ovat +40-vuotiaita tarkistamaan omat rauta-arvonsa ja varsinkin varastoraudan. Isolla osalla on rautojen kanssa ongelmia ja se on kokemuksen myötä todettua. Hemoglobiini ei kerro koko totuutta tähän asiaan.

Rauta vaikuttaa todella paljon moniin asioihin kehossa ja yksi iso merkki on uupumus, joka ei poistu. Samoin se ettet palaudu kunnolla ja jalat tuntuvat raskaille. Jopa unet voivat häiriintyä sen takia.


Kalaa syön edelleenkin liian vähän, vaikka kovasti siitä pidänkin. Pyrin lisäämään sen syömistä ja sitäkin vaihdellen erilaisia lajeja. En tiedä miksi unohdan kalan käyttämisen ruokavaliossani, sillä se on yksi parhaimpia valintoja. Toki vähintään kerran viikossa kalaa kyllä käytän. Joko töissä salaatissa tai sitten teen kotona kala-aterian.

Kuha kuuluu herkkuihin ja tykkäänkin siitä esimerkiksi paistettuna pannulla ja muussia sekä kasviksia höysteeksi. Mutta itsekin myönnän, että omega-3 valmiste on minullekin tarpeen, koska en vain käytä kalaa riittävästi viikottain.

Kanaa käytän myös vähän vaihtelevasti, välillä kuluu enemmän ja välillä vähemmän. Joskus korvaan kanan juustoilla. Kanaruuat ovat meillä hyvin usein tulisia ja hyvin maustettuja.

Olen niitä ihmisiä, jotka kyllästyvät hyvin nopeasti samoihin valintoihin. En voisi kuvitellakaan syöväni joka päivä pelkkää kanaa ja riisiä tai sitten jotain tofua.


Olen aina avoin myös uusille ideoille ja vaihtoehdoilla. En ole ennakkoluuloinen ja kokeilen ainakin kerran, jos jokin kiinnostaa.

Oma kokemukseni ja mielipiteeni on se, että saan monipuolisemmin päivittäin ravintoaineita ruokavaliooni syömällä sekä lihaa, että myös kasviksia yhdessä.

Täydennän sitä lisäravinteilla, jotka koen itselleni hyödyksi.

Toki olen viilannut ruokavaliota vuosien mittaan. Ikäkin tekee sen, että joutuu koostamaan lautasen eritavalla, jottei syö itseään ähkyyn jokaisella aterialla.

Liharuuat sulavat hitaammin ja iltaisin en mielellään syö enää kovin raskaasti. Olen lisännyt erilaisten kasvisten syömistä ja salaattia meillä on aina jääkaapissa kulho. Pelkkä jäävuorisalaatti ei riitä vaan teen siitä yleensä erilaisista salaateista. Kaalit olisivat hyviä, mutta vatsani ei aina kestä niitä. Pavut ovat myös samalla listalla.



Pyrin valitsemaan mahdollisimman lähellä tuotettuja tuotteita. Aina se ei ole mahdollista enkä ota stressiä asiasta. Minun elämäni ei kaadu, jos en aina löydä juuri sellaista tuotetta kuin joissain oppaissa suositellaan. Otan sitten seuraavaksi parhaan vaihtoehdon. En tee ruuasta ongelmaa ja haluan syödä huolettomasti ja nauttien.

Minulle ei myöskään ole katastrofi, jos en saa aina monipuolista ja jonkun "ruokahifistelijän" suosittelemaa annosta. Syön sen mitä sillä hetkellä saan kasaan. Voin syödä siis vaikka makkaraperunat ilman, että teen siitä epäterveellistä. Joskus sekin on ihan okei vaihtoehto ja sitäpaitsi kunnon pyttäri maistuu aika hyvältä. Pyttipannuunkin voi lisätä vaikka rucolaa päälle ja paistaa kananmunaa kunnolla tuomaan proteiinia.

Toki on kiva myös kokeilla erilaisia kasvisvaihtoehtoja ja itse tykkään kasvisgratiinista juustolla kuorrutettuna. Keitoista saa myös hyvänmakuisia ja maustan niitä aika tujakasti, sillä tykkään mausteista ruuassa. Keittojen kanssa täytyy vain muistaa se, että huolehtii riittävän proteiinin sen kanssa. Keitoissa se jää usein vähemmälle.


Proteiinien kanssa täytyykin sitten olla tarkkana. Esimerkiksi jos vertaat jauhelihakastiketta ja vastaavaa kasvisvaihtoehtoa. Vegaanisessa vaihtoehdossa voi olla enimmäkseen porkkanasuikaleita ja muutama papu. Porkkanasta ei oikein proteiinia saa.

Ihminen tarvitsee 20 aminohappoa, joista kahdeksan on välttämätöntä.

Eläinperäisten elintarvikkeiden proteiinit ovat täydellisiä eli ne sisältävät kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja.

Kasviproteiinit taas ovat soijapapua lukuunottamatta epätäydellisiä.

Ja jos joku vielä miettii mitä ja mihin tarvitsemme aminohappoja, niin selvennykseksi aminohappoja tarvitaan tarvitaan ravintoaineiden kuljettamiseen elimistössä ja ne osallistuvat lukuisin biokemiallisiin reaktioihin, jotka säätelevät mm. kasvua, hormonitoimintaa, vastustuskykyä, tulehdusreaktioita, hermoston välittäjäaineiden tuotantoa ja kehon happamuutta. Eli ovat siis super tärkeitä.

Itse täydennän vielä lisäravinteellakin aminohappojen saantia vaikka syönkin monipuolisesti.

Hyvänä muistutuksena kiinteytyjä tarvitsee riittävästi proteiinia lihasten kasvuun rakennusaineiksi, jotta laihduttaessa kilot eivät lähde lihaksista.


Kasviproteiineja löytyy nykyään monenlaisia, on mm. nyhtökaura, joka on kauraa,papua ja herneitä.

Quorn, joka on sienten mykoproteiinista.

Tempe, soijapavuista kuten tofu.

Seitan, jossa on lihamainen rakenne, mutta se on käytännössä vehnägluteiinia.

Soijasta ollaan montaa mieltä ja siitä onkin monia tutkimuksia. Soijassa on kasviestrogeeneiksi kutsuttuja Isoflavonoideja. Nämä terveysvaikutukset kiinnostavat tutkijoita.

Soijatuotteiden kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, jotta saat mahdollisimman orgaanista ja puhdasta soijavalmistetta.

Perehdyin sen verran myös soijan käyttöön, koska itselläni on kilpirauhasen vajaatoiminta ja usein puhutaan, että soija valmisteita kannattaisi välttää jos on kilpirauhasen kanssa ongelmia. Ongelma on siinä, että soija valmisteet saattavat heikentää synteettisen kilpirauhashormonin imeytymistä.

Toisaalta on myös tutkittu, että isoflavonit pystyvät sitoutumaan elimistön estrogeenireseptoreihin ja näin vaikuttaisivat positiivisesti esimerkiksi vaihdevuosi oireisiin.

Joten ainakin itse puntaroin hyödyt ja haitat ja seuraisin omaa oloani. Aamulla en soijavalmisteita ottaisi samaan aikaan tyroxinin kanssa.


Yhteenvetona tästä aiheesta sanoisin, että kuuntele omaa kehoasi ja anna sille riittävät ravinteet.

Olosi kertoo kyllä mikä sopii ja mikä ei. Jollekin pelkkä kasvisruokavalio on passeli ja toiselle se ei vain sovellu millään tai vaatii paljon sisäistämistä.

Kasvisruokavaliota noudattavien täytyy kuitenkin muistaa, että tietyt ravinteet ja vitamiinit joutuu jokatapauksessa ottamaan purkista. Samoin arjen keskellä voi olla haasteellista muistaa huolehtia jokaikinen päivä monipuolisesti tarvittavat rakennusaineet, jotta saat riittävät aminohapot keholle.

Itse olisin myös huolissani nuorten ja lasten kohdalla, jos ollaan vain pelkällä kasvisruokavaliolla.


Kasvisten hyödyt ovat kuitenkin kiistattomia. Niistä saa runsaasti mm. antioksidantteja, joiden arvellaan nopeuttavan fyysisen harjoittelun jälkeisiä kudosvaurioiden palautumisia ja edistävän siten myös palautumista. Niissä on paljon kuitua ja ne auttavat painon hallinnassa. Vitamiinit ja kivennäisaineet tuovat vastustuskykyä. Kasvikset myös tasapainottavat happo-emäs tasapainoa, joka länsimaisessa ruokavaliossa on usein liian happaman puolella monien asioiden vuoksi. Liika happamuus aiheuttaa taas itsessään terveysongelmia kehossa.


Itselleni sopii sekaruokavalio hyvin ja en noudata orjallisesti mitään tiukkia ohjeita, vaan kuuntelen oloani. Jos poikkean väärille uomille, huomaan sen olossani aika pian.

Lihaa syön kohtuudella ja hyvällä omalla tunnolla. En kuitenkaan ole kasvisruokailua vastaan ja toivoisin, että vastakkain asettelua vältettäisiin ja lopettaisiin syyllistäminen.


Liikunta määrittää myös sen minkä verran mitäkin ravinteita annan keholleni.

Vältän liiallista vehnän ja sokerin syöntiä. Ne eivät ole kenellekään hyvästä jokaikinen päivä.

Elämän ei pitäisi kenellekään olla sitä, että ruuasta tulee stressi.




Älä odota täydellistä hetkeä, vaan tee hetkestä täydellinen






Recent Posts

See All