top of page

BLOGI

Onko ikä vain numeroita vai kolotusta kehossa?

Ikä tuo jokaiselle omat haasteensa pikku hiljaa.

Joillekin aiemmin ja joillekin myöhemmin.

Nivelet- ja lihakset alkavat oireilla, pikku kolotuksia jokapuolella, iho oireilee ja kuivuu, rasvaa alkaa kertyä enemmän vääriin paikkoihin, uni on katkonaista, selluliittia tulee enemmän, vatsa oirehtii, on ärtyisyyttä ja enää ei palauduta mistään valvomisista kunnolla moneen päivään.

Kuulostaako tutulle?

Jokainen, jolla alkaa olla mittarissa +40 tai enemmänkin kokee taatusti joitakin noista oireista.

Elimistössä tapahtuu muutoksia hormoneissa ja paranemisprosessit eivät toimi yhtä nopeaan tahtiin kuin ennen.


Kollageeni alkaa hävitä +35 ikävuoden jälkeen. Kollageeniahan on sidekudoksissa, jänteissä ja melkeinpä kaikkialla rakenteissa kehossa. Sillä on siis iso merkitys. Näkyvimmin sen menetys näkyy ihossa, hiuksissa ja kynsissä, mutta kaikki asiat eivät näy päällepäin.

Kuulee väittelyä siitä vaikuttavatko kollageeni valmisteet oikeasti ja saako niillä apua. Valmisteissa on eroja ja itse uskon, että kyllä jotakin apua aivan varmasti saat. Valmisteen pitää vain olla hyvä ja laadukas.



Ei kannata silti luovuttaa ja lyödä hanskoja tiskiin jos välillä kolottaa jonnekin.

On parempi, että teet asioita vaikka vähän eritavalla kuin ennen.

On pahempi, jos jäät vain kotiin makaamaan ja surkuttelet oloasi.

Tuskailet vatsamakkaroidesi kanssa tai päätät ettei mitään väliä millään ja syöt ihan mitä sattuu.

Lihasten säilyttämisen eteen on tehtävä töitä. Kuten muutenkin oman terveytesi kanssa.

Jos lihakset surkastuvat, et polta energiaa enää yhtä paljon ja rasvamassaa alkaa tulla tilalle.

Mikään ei tule ilmaisena ja helposti. Ei yhtään mikään.

Joudut näkemään vaivaa itsesi eteen, mutta onko se niin huono asia ajatella oma jaksamistaan?

Kyse ei ole pelkästään ulkonäöllisistä asioita vaan kaikista tärkeintä on se miten voit.


Autokin kaipaa huoltoa välillä, joten mitäpä veikkaat itsesi kohdalla? Vai oletko mielestäsi niin loppuunajettu, että joudat jo romuttamolle? Toivottavasti et kuitenkaan ajattele noin.

Itsesäälissä pyöriskely ei auta ketään.

Jokainen eletty päivä on meille iso asia ja siitä on oltava kiitollinen. Se kun ei ole itsestäänselvyys, että hengität tai sydämesi lyö. Ole siitä kiitollinen vaikka joskus tuntuisikin ettet ole parhaimmillasi tai ettet löydä asioita, joista olla iloinen.

Mielellä on iso vaikutus asioihin. Jos mieli on maassa, hae apua ja juttele jonkun kanssa. Mielen voimaa ei turhaan arvosteta. Esimerkki siitä ovat lääkäreiden ennusteet, joissa ei luvata paranemista tai annetaan huonot ennusteet toipumiseen jostakin vaivasta. Sitten kuitenkin käy toisin ja ihmetellään miten se olikaan mahdollista.

Jos jäät siihen uskomukseen etkä edes uskalla ajatella toisin, on hyvin todennäköistä että koet kivut ja paranemisen toivottomana.

On kuitenkin useita esimerkkejä siitä, että asiat eivät aina mene lääkäreiden ennusteen mukaan. Minullekin sanottiin syksyllä etten luultavasti pääse kuukautiskivuistani sillä operaatiolla, joka minulle tehtiin. Toisin kuitenkin kävi ja en juuri kärsi kuukautiskivuista enää. Oloni on parempi kuin vuosiin.


Sitten yksinjäämisen pelko. Ikääntyessä sen pelko on iso. Tiedän ihmisiä, joilla ei ole lapsia eikä omaisiakaan, jotka kävisivät kylässä.

Yksinäisyys on surullista jos jää omien murheidensa kanssa yksin niiden keskelle. On liiankin paljon yksinäisiä ihmisiä. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen ettei jätetä ihmistä yksin.

Juuri sinä voit olla se henkilö, joka piristää jonkun muun päivää. Pienet teot tai sanat muuttavat jonkun elämää. Toivottavasti itsekin pystyisi siihen jonkun kohdalla.


Meidän pitäisi keskittyä välittämään enemmän aidosti ja olla läsnä hetkessä.

Asiat voivat muuttua yhdessä silmänräpäyksessä. Nautitaan siis niistä hetkistä kunnolla.

Jokainen vuosi on arvokas ja jos olet jo päässyt lähelle 50-vuoden ikää olet elänyt tosi pitkän elämän.

Toivottavasti olet osannut myös nauttia hetkistä sen varrella? Eikä mietitä menneitä vuosia vaan keskitytään tuleviin huippu vuosiin, joita on aivan varmasti tulossa!

Itsekin haluan ajatella, että olen vasta elämäni puolivälissä... vielä on ainakin puolet jäljellä, jos ei enemmänkin.


Iän myötä varsinkin naisten on vaikea hyväksyä muutoksia mitä meille tulee. Peilistä ei tuijotakaan enää se sama nainen.

Voit silti olla erittäin viehättävä ja seksikäs, jos niin haluat. Se ei ikää katso. Sitäpaitsi iän tuoma kokemus antaa enemmän itsevarmuutta. Miettikääpä vaikka Aira Samulinia?


Hormonaaliset muutokset vaikuttavat. Estrogeeniä ja testosteronia ei erity samalla tavoin.

On asioita joihin emme voi valitettavasti vaikuttaa itse. On osoitettu kuitenkin, että terveelliset elämäntavat vaikuttavat positiivisesti mm. vaihdevuosi oireisiin.

On tutkittu, että viimeistään ennen vaihdevuosi-ikää olisi hyvä tarttua elämäntapojen muuttamiseen, sillä jos sinulla on paljon rasvaa kehossa vaihdevuosi-iässä, niin valitettavasti se vaikuttaa negatiivisesti hormoneihin ja kun muutenkin lihasmassan säilyttäminen on hankalampaa, niin rasva vaikuttaa siihenkin huonontavasti.

Eli toisinsanoen jos olet vaihdevuosien tullessa runsaasti ylipainoinen, kärsit luultavimmin pahemmista vaihdevuosi oireista ja kehon koostumuksen muokkaaminen tulee olemaan vaikeampaa kuin hoikemmalla ihmisellä.

Se ei silti ole mahdotonta silloinkaan, vaan joudut vain tekemään enemmän töitä.

Ravinnon merkitys korostuu entisestään ja ne ravintolisät!

Ne ovat viimeistään silloin enemmän kuin tarpeen.


Olen kuunnellut vaihdevuosi-ikäisten naisten murheita ja ne kuulostavat kyllä aika rankoille. Varsinkin unien muuttuminen ja aamuyön heräilyt ovat rankkoja jos on aikaisia herätyksiä töihin. Mieli on ärtynyt ja ne hikiset " kuumat aallot"...

Yritetään silti myös itse vaikuttaa elämisen laatuun eikä narista.

Olisi hienoa jos ihmiset olisivat avoimempia asioihin ja kokeilemaan myös esimerkiksi hyviä lisäravinteita tukemaan ikääntymistä. Ravinnolla on vain niin iso merkitys! Muista, että tuotteissa on myös isoja eroja. Jos joku tuote ei ole toiminut, se ei tarkoita etteikö joku toinen voisi toimia. Joskus sen huomaaminen vaatii myös aikaa.


Olen itsekin huomannut iän myötä sen etteivät ehkä samat asiat tunnukaan enää hyvältä elimistössä kuin ennen tai huomaan niiden huonon vaikutuksen tehokkaammin.

Alkoholi on yksi sellainen asia. Sen vaikutukset, jopa aivan pienetkin annokset tuntuvat useita päiviä kehossa ja isoimman eron huomaan unen laatuun. Uni on paljon huonompaa eikä palauta samalla tavalla kuin jos nukut normaalit unet ilman alkoholia.

Ruokailuissa huomaa sen, että keho ei kuluta samalla tavalla kuin aiemmin. Saat kylläisen olon pienemmästäkin annoksesta. Jos syö tuhdisti ja runsaasti esim.punaista lihaa , se ei sula niin nopsaan ja olo voi olla aika tukala. Possun lihaa syön harvakseltaan juurikin tuon takia.

Lihasta en silti itse luovu, sillä tykkään kunnon pihveistä ja padoista. Täytyy vain täyttää lautanen järkevästi ja käyttää lisänä paljon hyviä kasviksia. Monipuoliset salaatit höystettynä esim.ylämaankarjan lihalla ovat suosikkejani. Oliiviöljy on suosikki öljyni. Rasvoja ei saa unohtaa iän myötä.


Ole avoin ja testaa asioita ennenkuin tyrmäät "mututuntumalla". Jos kuuntelet naapuria tai kummin kaimaa niin et voi tietä totuutta. Vain sinä itse tunnet parhaiten itsesi. Kaikki reagoimme eri tavoin asioihin, joten jos jäät kuuntelemaan jotakuta toista, et välttämättä saa apua itsellesi. Etsi siis itsellesi oma tie ja omat valinnat, joilla voit paremmin.


Sekin ihmetyttää, että ihmiset ovat valmiita maksamaan lääkkeistä vaikka kuinka paljon, mutta se ennalta ehkäisy esimerkiksi juurikin ravinnon ja liikunnan turvin koetaan liian kalliiksi eikä olla valmiita laittamaan siihen niin paljon rahaa.

Itse olisin valmis kokeilemaan erilaisia ratkaisuja, jos hakisin johonkin ongelmaan apua. Ja nimenomaan sellaista " terveempää" ratkaisua. Se raha maksaa itsensä takaisin ennemmin tai myöhemmin.


Joskus on myös vain ryhdistäydyttävä ja katsottava itseään peilistä. Ota kunnon katsaus itseesi ja ole rehellinen itsellesi. Älä syytä muita ja ota vastuu itsestäsi.

Oletko ajatellut itseäsi riittävästi? Oletko syönyt riittävän monipuolisesti? Liikutko sopivissa määrin? Lepäätkö tarpeeksi vai suoritatko edelleen koko ajan? Onko sinulla mielekkäitä harrastuksia elämässä? Millaista seksielämäsi on? Nautitko siitä?

Meillä on lukematon määrä selityksiä sille miksi emme tee jotakin.

Usein oma terveys jää lasten asioiden jalkoihin ja se pistetään odottamaan parempaa aikaa.

Yleensä kuitenkin lapset ovat jo isoja +40 iässä, joten olisi enemmän aikaa itselleen.

Vaatii vain itsekuria alkaa toteuttaa itseään. Lopeta selittely ja ota itseäsi niskasta kiinni.

Oletko myöskään kovin tasapainoinen vanhempi, jos et ajattele omaakin terveyttäsi?


Hormonaaliset muutokset eivät ole vain naisten ongelma, vaan kyllä niitä on myös miehilläkin. Miehet eivät vain kovin herkästi juttele aiheesta. Testosteronin väheneminen koskettaa miehiä, mutta myös naisiakin. Ärtynyt mies kotona voi olla merkki siitä, että hänenkin pitäisi varata aika lääkäriin tutkituttamaan omat arvonsa. Aina "vika" ei ole meissä naisissakaan.

Monet aiheet ovat edelleen vaikeita käsitellä eikä niistä haluta puhua julkisesti. Limakalvot kuivuvat ja erektio-ongelmat vaikeuttavat sukupuolielämää.

Näistä asioista keskusteleminen on vaikeaa saatikka hakea apua. Ennemmin otetaan vaikka avio-ero tai etsitään uusi nuorempi kumppani tuomaan jännitystä suhteeseen. Ongelmat eivät vain sisältäsi katoa yhtään mihinkään vaan kuljetat niitä mukanasi, jos et käsittele niitä.

Luuletko olevasi maailman ainoa ihminen ongelmiesi keskellä? Joku muukin kärsii aivan taatusti samoista ongelmista. Aina löytyy joku, jolla on samankaltaisia ongelmia. Et siis ole maailman ainoa ihminen ongelminesi.


Olisiko oikeasti aika rikkoa " tabuja" ja puhua ääneen asioista? Usein hyssytellään hormoneihin liittyvistä asioista, vaikka ne ovat luonnollinen asia, joka vaikuttaa jokaiseen omalla tavallaan.

Onko Suomi edelleenkin vielä niin jämähtänyt maa tunteiden käsittelyssä vai olisiko jo aika astua tälle vuosituhannelle? Moni asia selviäisi, jos asioista puhuttaisiin selvästi.

Pitäisi olla ennustaja, jotta tietäisi mitä toisen mielessä liikkuu.


Maailma muuttuu ja me kaikki muututaan. Näin se on aina ollut ja näin se menee. Ei muutos ole aina pahasta. Yleisimmin se on hyvästä. Itse en haluaisikaan olla enää +20-vuotias. Sen iän olen jo kokenut. Ikä tuo mukanaan myös elämänkokemusta ja asioita ,joita nuorena ei ymmärrä. Niitä asioita et voi ostaa rahalla.


Itselläni vaihdevuosi asiat eivät ole vielä ajankohtaisia, mutta lähestyvät kylläkin. Siksi mielenkiinnolla seuraan keskusteluja. Kuuntelen ihmisiä ja seurailen millaisiin ratkaisuihin päädytään. Minun mielestäni niistä pitäisi puhua enemmän eikä vaieta. Usein hyssytellään ja koetaan, ettei tästä aiheesta voi keskustella. Vertaistuki tässäkin asiassa olisi tosi hyvä asia.

Ihan hullua, sillä se aihe koskettaa jokaista jossakin elämänvaiheessa. Aivan jokaista miestä sekä naista. Turha siis naureskella aiheelle, sillä se tulee sinunkin kohdallesi ennemmin tai myöhemmin.


Onneksi on olemassa hoitoja näihin ongelmiin. En ota kantaa siihen ovatko hormonaaliset vaihtoehdot aina se paras ratkaisu, mutta niillekin on varmasti paikkansa. On punnittava hyödyt ja haitat omalle kohdalleen. Itse olen ehkä avarakatseisempi ja etsin ensin apua muilla konsteilla ja vasta sen jälkeen turvaudun järeämpiin konsteihin. Olisin valmis matkustamaan ulkomaille, jos tietäisin saavani sieltä apua paremmin.


Eli toisin sanoen ikä tuo haasteita, mutta voit itse vaikuttaa siihen miten suhtaudut haasteisiin ja millaista elämäsi on. Jos lannistut ja valitat jokaisesta asiasta, niin sitä elämässäsi tulee riittämään etkä nää niitä hyviä asioita, joita siellä myöskin on. Ajatuksen voima on mielettömän suuri. On väliä mitä ajattelet.


Tässä pieni vinkki, josta voisin itsekin aloittaa vuoden :


Mitäpä jos ottaisit lasipurkin yöpöydällesi ja vuoden jokaisena päivänä joka ilta kirjoittaisit pienen paperilapun ja yhden asian siihen mistä olet kiitollinen ja laittaisit sen purkkiin.
Vuoden kuluttua voisit lukea, kuinka paljon sinulla on hienoja asioita elämässäsi.






0 comments

Recent Posts

See All
bottom of page