Kehopositiivisuudesta puhutaan paljon ja tämä aihe koskettaa myös sitä.
Oletko miettinyt miten puhut itsellesi?
Usein puhumme välillä aika rumastikin itsellemme.
Se kertoo myös sen millainen suhtautuminen sinulla on itseesi.
Kuka määrittää sen millainen meidän tulisi olla?
Ei ainakaan some tai ulkopuoliset ihmiset.
Somen paineet ovat kovat varsinkin nuorilla. Ja onpa tuolla aikusetkin joskus aika hirveitä toisilleen.
Unohdetaan se, että useiden somevaikuttajien kuvat eivät ole aitoja. Kuvilla näytetään täydellistä elämää, jollaista ei ole olemassakaan.
Kenenkään elämä ei ole täydellistä.
Onneksi nykyään on alkanut näkyä myös realistisia kuvia elämästä. Uskalletaan näyttää myös nekin asiat, jotka ovat normaalielämää. Minua ainakin kiinnostaa enemmän realiteetit kuin keksityt asiat.
Nuoret pyrkivät samaistumaan sellaisiin roolimalleihin, joita ei ole oikeasti olemassakaan. Kuvilla luodaan illuusioita. Onneksi nykymaailmassa arvostus aitoutta kohtaan on kasvamassa.
On hyvä miettiä miten puhut toisille, mutta myös itsellesi.
On toki tärkeää miettiä sitäkin miten kohtelet toisia ihmisiä, mutta ei pidä väheksyä sitä miten ajattelet itsestäsi.
Kiusaaminen on ollut paljon tapetilla ja on tärkeää miettiä ulosantiaan.
Somessa on helppo parjata toisia ilman kasvoja, mutta menepä sanomaan samat asiat päin naamaa. Harvalla riittää pokkaa siihen.
Hyvin usein myös näillä ketkä moittivat toisia tai on aina jotain pahaa sanottavaa on itsellään paha olla. Se heijastuu negatiivisesti toisiin ihmisiin. Kateus on hyvin usein kiusaamisen takana.
Tässä yhteiskunnassa huomaa monien voivan huonosti. Se on surullista, koska elämään ei aina ole lääkettä. Ainoa lääke olisi nauru ja aitous.
Ihmisten pitäisi myös puuttua kiusaamiseen enemmän, jos vain sitä näkevät. Moni vain sulkee silmänsä ja " kävelee ohi"...
Olisi tosi hyvä pysähtyä miettimään sitäkin miksi emme voisi kehua sen sijaan, että tyrkkäämme sitä negatiivista palautetta hyvin herkästi.
Arjessa se olisi tärkeää, sillä negatiiviset asiat myrkyttävät mielemme ja sen vuoksi riitoja myös tulee herkemmin.
Kuulostaako tutulle, jos ensimmäisenä esimerkiksi kotona huomaat tekemättömät työt ja mietit kuumeisesti kuka jätti tekemättä mitäkin? Vitutuskäyrä alkaa nousta ja mitäpä lottoat onko mieli positiivinen ja sanotko kumppanillesi, että "oi kun olet ihana tänään" ?
Siinä onkin työtä, että voi työntää nuo asiat syrjään ja miettiä mitä hyvää tässä päivässä on ja mitä hyvää puoliso ehkä on kuitenkin sinäkin päivänä tehnyt?
Tai se, että miksi puoliso ei olekaan ajatellut nyt minua näissä omissa asioissani ja suunnittelee omia juttujaan? Onpa se itsekäs ja vitutuskäyrä alkaa taas nousta.
Asioilla on aina kääntöpuolensa ja on hirveän helppo ottaa se marttyyriasenne, mutta jos vähän työstät mielessäsi asioita, niin riitoihinkin tarvitaan vähintään kaksi osapuolta. Yksin on vaikea riidellä.
Näkökulmia on usein erilaisia ja usein näämme asiat mustavalkoisina ja juurikin omalta kannaltamme.
Monen on todella vaikea asettua toisen asemaan ja miettiä miltä toisen " kengissä" tuntuu.
Sitä kannattaa harjoitella. Empatiakyky on hyvä ominaisuus.
Itse olen todennut, että sanat satuttavat eniten. Useinhan kuulee sanottavan lyömisestä ja siitä fyysisestä väkivallasta, mutta henkinen puoli satuttaa paljon enemmän.
Suomi on vain vieläkin sellainen maa, jossa kehuminen on niin vaikeaa.
Täytyy itselleenkin muistuttaa siitä miten tärkeää on muistaa olla kiitollinen asioista.
Siitäkin, että herää aamulla, sydän lyö ja voi aloittaa uuden päivän terveenä.
Tai että on talo/katto pään päällä ja on töitä, jota tehdä.
Olen myöskin kiitollinen rakkaista ihmisistä, jotka välittävät.
Peiliin katsoessamme usein muistamme katsoa vain niitä " virheitämme" ja kiinnitämme niihin huomiota, mutta emme nää hyviä puolia.
Joskus voi pelastaa toisen päivän sanomalla sen positiivisen kommentin tai kehun.
Ja itselleenkin voisi opetella sanomaan näitä hyviä asioita.
Mikä siinä on niin vaikeaa?
Olisi huippua, kun muistettaisiin kehua, jos joku onnistuu jossain tai on muuten vain hyvä jossakin asiassa. Kannustettaisiin toisiamme enemmän.
Meissä kaikissa on vahvuuksia. Ne täytyy vain löytää ja osata käyttää oikein.
Tue vahvuuksiasi ja löydät itsestäsi upeita puolia. Heikkouksiin ei kannata tuhrata liikaa aikaa. Niitä on jokaisella ja on tärkeämpää huomata asiat joissa olet hyvä.
Sillä on myös merkitystä millaisessa seurassa aikaasi vietät.
Kannattaa miettiä kenen kanssa aikaasi vietät. Jos ympärilläsi olevat ihmiset eivät tue sinua tai tuovat aina esiin huonoja puoliasi, et pääse vahvuuksiisi. Emme voi muuttaa toisten ihmisten ajattelua tai käytöstä. Voimme ehkä vaikuttaa siihen, mutta todellisuus on, että usein tuhlaat vain aikaasi ja saat pahan mielen.
Ota tavoitteeksesi peilin edessä sanoa itsellesi joka kerta jotakin mukavaa ja rakastavaa. Esimerkiksi : " olen huippu tyyppi" tai " olen muuten ihan hemmetin seksikäs" ... ihan mitä tahansa kannustavaa. Älä kuuntele egosi ääntä, joka hyvin usein keksii vaikka minkälaisia esteitä eteesi.
Itsetunnon kohotus on hyvästä jokaiselle.
Jos jokaikinen päivä mietit vain sitä kuinka kurjaa elämä on ja haet vain valittamisen aiheita, niin elämäsi alkaa näyttää siltä. Etsi niitä asioita, jotka tekevät iloiseksi ja saavat hyvän mielen. Niitä on aivan taatusti jokaisella jossakin muodossa. Ei kenenkään meidän elämä ole aina helppoa tai yksinkertaista.
On kuitenkin oma valintasi miten elät elämääsi.
Harva jaksaa päivästä toiseen marisevaa ja kiukkuista ihmistä.
Muistan eräästä ohjelmasta vanhan mummelin, joka oli sairastanut syöpää useaan kertaan ja oli silti positiivisella mielellä. Kertoi ettei hän olisi siinä, jos olisi antanut vallan negatiivisuudelle sairastuessaan syöpään, joka uusi useaan kertaan. Se jäi minulle mieleen.
Huono itsetunto voi olla monen asian summa. Hyvin usein jo lapsuudessa muokataan itsetuntoa. Ympäristöllä on iso merkitys.
Muistetaan kehua lapsiakin ja kannustetaan siihen mitä he itse haluavat tehdä.
Joskus valinnat eivät ole helppoja. On kuitenkin parempi, että jokainen valitsee itse sen mikä tuntuu itselle oikealta.
Tottakai minäkin kyseenalaistan välillä itseäni.
Joskus mieli on maassa ja silloin on vaikea etsiä positiivisia asioita elämään.
Minullakin on päiviä, jolloin olen epävarma.
Jokaisella on oikeus olla joskus surullinen ja vihainenkin. Sekin kuuluu elämään.
Kunhan emme anna niiden tunteiden myrkyttää itseämme.
Et voi vaikuttaa muiden valintoihin, mutta omiisi voit.
Muista, että synnyit olemaan aito, et täydellinen